maanantai 23. heinäkuuta 2012

Viiviä katsomassa ja treenin tynkää!

Lauantaina kävin helssaamassa Viiviä Maununnevalla. Viivistä onkin tullut tosi iso tyttö jo ja sievä. Käytiin lenksulla lähimetsässä ja Viivi kiusas vanhaa Kiraa sen minkä ehti. Kira on vaan niin kiltti, ettei sano mitään vaan kestää kaiken. Pitihän se yrittää sit vielä ottaa se rivikuva penkillä ja jotenkin se onnistui!


 Toinen rivistökuva otettiin tänään metsässä Sannan poikien kanssa. Alma ei oikein tykännyt Roista, mutta silti sen piti tulla kuvaan ihan Roin kylkeen kiinni. Otettiin vähän esineitä ja syötiin mustikoita! Ilona kyllä koettelee minua esineruudussa kovasti mutta huomattavaa edistystä on havaittavissa, kunhan en nyt itse sössi taas tätä uutta alkua!
 Hesellä käynnin jälkeen mentiin vinttariradan koirakentälle ottaan tottista ja hyppyjä. Näissä kuvissä ei nyt oikein meidän ajatukset Ilonan kanssa mene yksiin mutta kyllä ne hypyt sit vielä onnistuivatkin. Muutenkin meni ihan kivasti tämän päivän treenit. Otettiin myös ampumista ja ei meillä kyllä sen kanssa ole mitään ongelmaa. Kiitos Sanna kivoista treeneistä!


perjantai 20. heinäkuuta 2012

Vauhti päällä!

Sabinalle ja Jerikolla on mahdoton vauhti päällä. Eilen parivaljakko sai 2.s luokassa viimeisen nousunollan ja siirtyy näin kolmosiin. Paljon Onnea Sabina ja Jeriko! Nää mun päivitykset alkaa olla hieman ykstoikkoisia yhden putsatessa pöydän.

torstai 19. heinäkuuta 2012

PPR 1 Briskness Jack Daniels

Eilen Jeriko teki sen mitä omistaja oli mennyt hakemaan, paimennukseen perusradan eli PPR 1. Pienestä oli kiinni, vain 2 pisteestä, ettei tullut samaan syksyyn PAIM 1 titteli, mutta niinkuin Sabina sanoi, ei makeaa mahan täydeltä! Jeriko on kolmas koiristani / kasvateistani joka on suorittanut paimennukseen perusradan. PALJON ONNEA SABINA JA JERIKO! Olen teistä tosi ylpeä!

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Jerikolle VOI 1

Viime sunnuntaina 8.7 Sabina ja Jeriko osallistuivat tokon VOI luokkaan ja saivat sen kaipaamansa 1.s tuloksen ja samalla menolipun EVL:n.  Paljon Onnea Sabina ja Jeriko!

SBCAK:n leiri 5-8.7.2012

Lähes tarkalleen vuosi sitten juteltiin Sannan kanssa leireistä ja siitä miten mukavaa niissä yleensä on. Muisteltiin minun omaa Briskness-leiriä ja kaikkea sitä, mitä siellä oli. Yhtäkkiä vain saimme päähämme, että järkätään SBCAK:n leiri seuraavaksi kesäksi. Siitä se ajatus sitten lähti! Niinkuin mainoksessakin sanotaan.

Ensimmäseksi haasteeksi tulikin sopivan leiripaikan etsiminen. SBCAK hallituksen näyttäessä vihreätä valoa, alettiin koluamaan netissä ja kyseltiin tutuilta sopivia paikkoja. Rajoitteitakin meillä oli paikan suhteen; ei saa olla äärilaidoilla Suomea, pitää olla tarpeeksi suuri, pitää löytyä agilityesteet, tokokentät, jälkipellot, hakumaastot. Lajeiksi kaavailtiin alusta alkaen hakua, jälkeä, etsintää, tokoa ja agilitya. Monta hyvää paikkaa oli tyrkyllä, mutta ne tyhehtyivät siihen, että olivat jo varattuna. Vihdoin löydettiin, vai löysikö Kunkkulan paikka meidät, Kunkkulan koirakeskus Hartolasta. Myös ajankohta aiheutti meille harmaita hiuksia. Alunperin leirin piti olla kesäkuun alussa, mutta Kunkkulan omistajat olivat vahingossa laittaneet kaksoisbuukkauksen sinne ja me jouduttiin ( ehkä onneksemme ) siirtymään kuukautta myöhemmäksi. Myös kouluttajat etsittiin jo viime syksynä ja kaikki lupautuneet kouluttajat saapuivat paikalle.

Keväällä kävimme tsekkaamassa paikkoja Kunkkulassa, joka oli vielä täydessä remontissa mutta valmistuvat leiriin mennessä. Katsoimme vielä maastoja ja totesimme, että ne eivät meille riitä haun osalta. Aloinkin heti kyselemään paikallisilta koirakerhoilta mahdollisia luvallisia metsiä sopivan matkan päästä.
Onnekseni yhteyshenkilö Ulla Mannila Sysmästä lupautui katselemaan metsiä "sillä silmällä" ja kysymään luvat. Koska seutu oli aivan vierasta, kävin vielä itse toteamassa maastojen sopivuuden meille. Hakumetsään oli matkaa 12.5 km. Ilman Ullan apua olisimme olleet pulassa maastojen suhteen. Kiitos Ulla!

Leirillä oli yhteensä 57 henkilö. Kolme oli joutunut peruuttamaan sairastapausten vuoksi viikkoa ennen leiriä, eikä niitä enää saatu täytettyä viime tipassa. Varsinaiset koulutukset alkoivat perjantai-aamuna täydellä tohinalla. Myös lauantai oli pitkä ja ennen kaikkea kuuma kaikille, mutta siitä huolimatta Olympialaiset pidettiin ja niihin oli jokaisella osallistumis"pakko".  Oli hauska nähdä, miten tuollaiset hömppäkisat saavat ihmisissä aikaan melkoisen kilpailuvietin.  Kisat käytiin hyvässä hengessä joukkuekisana ja paras voitti, niinkuin aina.

Leiri oli hauska mutta samalla työntäyteinen meille kukkiksille. Emme osallituneet mihinkään koulutusryhmään, koska noinkin ison porukan vetäminen vaatii paikallaoloa. Itse olen valmis uusimaan ensi vuonna leirin vetäjänä, jos vaan hallitukselta näytetään vihreää.

Kiitos kaikille leirillä olleille ja itsekin toivon että ensi vuonna nähdään!  Alla hieman kuvia leiriltä!